Hiihtämisen historia ulottuu vuosituhansien taakse

Hiihtämiseksi luokitellun liikkumismuodon juuret ulottuvat pitkälle muinaiseen historiaan. Vuosisatoja sitten sukset valmistettiin pohjoisen maapallon eri kulttuureissa erilaisista materiaaleista, kuten puun oksista ja luonnonvahasta. Niiden avulla saatiin aikaiseksi kulkuväline, jolla päästiin vaikeiden sekä upottavien maastojen läpi runsaslumisina talvina. Hiihtämisen kansainvälisestä historiasta ei ole suuressa määrin kirjoitettua ja todistettua historiaa, mutta hiihtämisen arvioidaan alkaneen jo silloin, kun ensimmäiset ihmiset ovat muuttaneet pysyvästi maanosiin, jossa talvet ovat olleet pitkiä ja kylmiä.

Muinaisessa historiassa hiihtämismuotoa on käytetty pitkien matkojen taittamisen lisäksi myös metsästyksen apukeinona, sillä entisaikaiset sukset ovat mahdollistaneet helpomman liikkumisen synkissä metsissä. Suksien alkuperäisestä keksijästä ei luonnollisestikaan ole ollut mahdollista saada luotettavaa tietoa, mutta Suomen alueelta löydettyjen vanhimpien varhaissuksien iäksi on arvioitu huimat 3700 vuotta, joten hiihtämisen historia ulottuu todistettavasti vuosituhansien taakse.

Hiihtämistä on myöhemmässä lähihistoriassa viime vuosisatojemme aikana käytetty yleisesti kulkuvälineenä. Sota-aikaiset hiihtomatkat, joita taitettiin tiedon välittämiseen talvisodassa ja muissa sodissa, ovat painuneet lähtemättömästi monen iäkkäämmän sotaan osallistunen suomalaisen mieleen. Hiihtäminen oli tosiaan tärkeä muoto sotasanomien välittämisessä komppaniasta toiseen, jolloin merkityillä teillä oli pommiuhkien ja väijytysten vuoksi vaarallista kulkea. Yksittäisen sanoman välittäjien matka taittui jännityksen vallitessa, jolloin hiljainen mutta nopea eteneminen saattoi olla elämän ja kuoleman kysymys.images-14

Kilpailumuotona hiihtäminen yleistyi Suomessa 1800-luvun loppupuolella, jolloin alettiin järjestää erilaisia hiihtokilpailuja, mutta nykyhiihdon Suomen- ja maailmanmestaruuskilpailuja alettiin järjestelmällisesti organisoida 1900-luvun alkupuolella. Ensimmäinen hiihdon maailmanmestaruuskilpailu hiihdettiin vuonna 1924. Naiset hiihtivät ensimmäistä kertaa Oslossa järjestetyissä kisoissa vuonna 1952, jolloin suomalaiset voittivat kisan. Silloisissa kisoissa ladut tehtiin hiihtämällä, kunnes latukoneita alettiin käyttää kilpahiihdossa yleisesti 1970-luvulla, jolloin myös latujen leveyttä suurennettiin kisailijoiden helpotukseksi.

Suomalaiset ovat menestyneet maailmanmestaruuskisoissa hyvin, onhan hiihtäminen ollut kansalaisille aktiivinen sekä intohimoinen perinneharrastus tai ammatti ja kunnia asia. Maamme menestykseen ovat viime vuosisadalla vaikuttaneet huomattavammin lukuisat kymmeniä kisoja voittaneet ammattiurheilijat, jotka ovat lisänneet hiihtourheilun suosiota merkittävästi.

Suomen perinneikäisimpiin urheilumuotoihin kuuluvan hiihtämisen historia on tosiaan mielenkiintoinen, ja urheilumuodon säilyttämiseksi muunakin kuin historiallisena liikuntamuotona, suomalaisten olisi edelleen vaalittava tätä perinneurheilua sen historian ja nykypäivän jatkumiseksi edelleen.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *