Hiihtäminen on hauskaa puuhaa. Me suomalaiset olemme useimmiten jo pienestä pitäen tottuneet monoihin, suksiin ja sauvoihin, mutta monelle ulkomaalaiselle ensimmäinen kerta ladulla voi osoittautua haasteellisemmaksi kuin miltä se näyttääkään päällepäin. Monikaan ei välttämättä edes tiedä, että murtomaahiihtoa voi hiihtää kahdella eri tyylillä sen mukaan, kumpi itsestä tuntuu luontevammalta kussakin tilanteessa ja ympäristössä. Halutessaan voi vaikkapa katsoa etukäteen videoita kummastakin hiihtotyylistä ja miettiä, kumpi näyttää omasta mielestä hauskemmalta. Mikäli ei heti pysty päättämään, voi siinä ohessa voi toki käydä vaikkapa casumo -sivustolla pelaamassa ja sen jälkeen palata päätöksenteon pariin. Moni hiihtäjä taitaa molemmat tyylit, joten saattaa olla paras yksinkertaisesti kokeilla kumpaakin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Usein aivan aloittelijalle suositellaan kuitenkin perinteistä tyyliä, sillä sitä pidetään hiukan helpommin omaksuttavana. Sanotaan, että perinteinen hiihto sopii paremmin myös niille, jotka eivät ole aivan huippukunnossa fyysisesti. Toisaalta kummassakaan hiihtotyylissä ei pääse kunnolla kehittymään, jollei hiihtäjältä löydy tarpeeksi voimia, tasapainoa ja kestävyyttä. Mikäli on aiemmin harrastanut esimerkiksi laskettelua, on myös murtomaahiihdon opetteleminen jonkin verran helpompaa. Jos taitaa auraamisen, on siitä luonnollisesti apua missä tahansa hiihtourheilulajissa ja luultavasti hiihtäjä on silloin myös itsevarmempi.

Perinteinen hiihtotyyli on, kuten nimikin jo kertoo, se “alkuperäinen” tapa hiihtää. Tällä tyylillä eteenpäin liikkuessa näyttää vähän siltä, kuin hiihtäjä kävelisi tai juoksisi suksillaan, potkaisi välillä vauhtia ja liukuisi sen kantamana monia metrejä eteenpäin. Perinteisessä murtomaahiihdossa käytettävät sukset ovat hiukan jykevämmät, taipumattomammat ja toisinaan leveämmät ja ne on suunniteltu toisaalta tarjoamaan vastusta potkuliikkeelle ja toisaalta liukumaan sulavasti lumella mahdollisimman tehokkaasti. Usein perinteinen tyyli on paras vaihtoehto silloin kun ulkona on hyvin kylmä, eivätkä sukset luista lumella kovinkaan hyvin. Perinteinen tyyli sopii luistelutyyliä paremmin syvemmässä lumihangessa käytettäväksi.

Luistelutyyli puolestaan muistuttaa suuresti liikettä, joka suoritetaan luistimilla luistellessa. Tämän vuoksi onkin varsin yleistä, että ammattilaishiihtäjät treenaavat luistelutekniikkaansa ja pitävät lihaksensa kunnossa myös hiihtokauden ulkopuolella esimerkiksi rullaluistellen. Siinä missä perinteisessä tyylissä nojataan suksien pitoon, perustuu luistelutyyli liukuun. Usein luistelutyyli sopii erityisesti sääolosuhteisiin, joissa hiljattain on satanut lunta ja lämpötila on lähellä nollaa.